perjantai 20. joulukuuta 2013

Jouluhaaste

Näin joulun lähestyessä Suusi haastoi minut vastaamaan muutamaan teemaan sopivaan kysymykseen. Homma manee siis näin:

JOULUHAASTE

Säännöt:
Vastaa 24 kysymykseen
Haasta blogikollegat vastaamaan samoihin kysymyksiin
Kerro kuka si nut on haastanut ja kenet haastat.

Itse haastan kaikki sellaiset, jotka haluavat pysähtyä miettimään oman joulunsa tärkeitä elementtejä ja jakaa ne meidän muiden kanssa. :)

Parasta joulussa? Viime vuosien opiskelukiireiden keskellä se on tainnut olla LOMA, pari viikkoa rauhoittumista ilman deadlineja ja lähestyviä tenttejä, ja akkujen lataamista kevään koitoksia varten. Mutta nautin kynttilöistä, valoista ja yhdessäolosta.

Tykkäätkö katsoa jouluelokuvia? Millaisia? En varsinaisesti järjestä niitä katsottavakseni, mutta saattaa niitä tulla aina joku joulun tienoilla katsottua. Viime vuonna näin Pentujengin jouluelokuvan, ja jostain syystä liikutuin kyyneliin asti...

Jouluherkkusi? Suklaakonvehdit.

Mitä ehdottomasti täytyy olla jouluaterialla? Koska minä ja sisarukseni emme lapsena välittäneet perinteisistä jouluruuista, tätini kehitteli joulupöytään lisäksi peruna- ja tonnikalasalaatit. Niistä on tullut pysyvä osa, vaikka nykyään kinkku ja laatikotkin maistuvat.

Koska joulukoristeet pääsee kotiasi koristamaan? Ensimmäisen kerran ne huutelevat mua monesti jo marraskuun alussa. En vain jaa tätä taloutta yhtä jouluisen ihmisen kanssa, niin hänen hermojaan säästääkseen odottelen yleensä jouluuun alkuun. Valosarjoja toki kaivan esiin jo aiemmin iltojen pimentyessä.

Joulu kotona vai jossain muualla? Pariutumiseen asti vietimme joulun aina äitini vanhempien luona. Nykyään vuorotellaan minun ja miehen perheiden luona. "Onneksi" välimatkaa on sen verran, että joka paikassa juoksemiselta vältytään. Mulle jouluun kuuluu perheen kanssa oleminen, kotona ehtii nyhjöttää suurimman osan vuodesta.

Itsetehdyt lahjat, kaupasta ostetut vai molempia? Joka vuosi fantasioin siitä, että saisin lahjat tehtyä itse. Ehkä sitten joskus, kun deadlinet eivät enää paina päälle viimeisille viikoille asti... Tai voisihan sitä askarrella jo pitkin vuotta. Ei olisi huono taito oppia tätä "hyvissä ajoin" toimimista. ;)

Laitatko ulkovaloja pimeyttä valaisemaan? Enemmän valaisen lyhdyillä ja kynttilöillä, mutta on mulla valosarja parvekkeella ja toinen etuovella kranssiin kiedottuna.

Joulu oman perheen kanssa vai isommassa porukassa? Oman perheen kanssa, mutta siihen kuuluu useampi ihminen, eli vähän sekä ja että.

Onko sinulla joululahjatoivetta? Syttyneeseen ompelukipinääni olen toivonut saumuria, ja neuvottelut Joulupukin kanssa ovat taipuneet siihen että sellaisen olisin saamassa!

Paras saamasi joululahja? Tähän on mahdoton heittää mitään, mikä olisi ehdottomasti ollut ylitse muiden. Mulla on aina ollut hyvät yhteydet Korvatunturille, joten joka vuosi paketeista on avautunut senhetkiseen tilanteeseen mieleistä ja tarpeellista. ;)

Kamalin saamasi joululahja? Meillä on ihan pienestä asti ollut sellainen kulttuuri, että lahjat ostetaan toiveiden ja tarpeiden mukaan. Ja siinä vaiheessa kun riski epäonnistumiseen alkoi kasvaa, vaihtoivat sukulaiset lahjapaketit rahakuoreen, jotta saatoimme ostaa jotain itselle mieleistä. Yhtäkään kammotusta en ole siis tainnut koskaan sada.

Kuvaile unelmiesi joulu? Paljon lunta, hyvää ruokaa ja kiireetöntä yhdessäoloa läheisten kanssa.

Mikä on ärsyttävin joululaulu? Ehdotonta inhokkia ei ole, mutta suomalaisten joululaulujen synkkyys kummastuttaa vuodesta toiseen. "Hei tonttu-ukot hyppikää" -biisin kohta "Vain hetken kestä elämä, sekin synkkää ja ikävää" on jotenkin absurdi.

Oletko tehnyt jouluvalmisteluja tälle vuodelle? Mitä? Yksi kaunis lauantaipäivä kun välttelin vuoden viimeiseen tenttiin lukemista, virittelin meidän vähäiset koristukset tunnelmaa luomaan. Paristi olen leiponut torttuja, kerran pipareita ja juonut litratolkulla glögiä.

Paras joulujuoma? Lämmin glögi. Välillä himoitsen rusinoita ja manteleita joukkoon, mutta parasta se on silti ihan sellaisenaan.

Oikea joulukuusi, tekokuusi vai ei kuusta ollenkaan? Oikea kuusi! Tähän mennessä sellaista vain ei ole meidän pieniin asuntoihin mahtunut. Tässä olisi tilaa, vaan mahtaa vielä tänä vuonna ainakin jäädä hankkimatta. Siihenkin tottakai haluaisin itse askarrella koristeet.

Käykö teillä joulupukki? Ollaan vietetty joulua aikuisten kesken niin monta vuotta, ettei ole käynyt pitkään aikaan. Ehkä sitten taas, kun on pieniä lapsia perheessä.

Paras joulumuistosi lapsuudesta? Parhaiten on mieleen jääneet ne hetket, kun mummolassa malttamattomina tuijotettiin ikkunasta odottaen joulupukkia, ja voi sitä jännitystä kun vaari aina lähti "pukin poroja vahtimaan" pihalle! Vaari ei tosin monenakaan vuonna kelvannut pukiksi, kun siskoni jo melko pienenä tunnisti, että pukilla on ihan vaarin kädet. :D

Laittaudutko aattona hienoksi vai hölläiletkö koko päivän pyjamassa? 

Peruna-, porkkana-, lanttu- vai bataattilaatikko? Perinteisistä kaikki menee, porkkana ja lanttu erityisesti maistuvat. Bataattia tekisi mieli joskus testata.

Paras joulusuklaa? En nirsoile, kaikki käy!

Joulutortut vai piparit? Kumpiakaan en pysty paljoa syömään, mutta ennemmin ehkä pipari.

perjantai 13. joulukuuta 2013

Sikamaista


Tämä on jo vanha työ, mutta halusin sen silti esitellä, kun olen siitä edelleen hurjan ylpeä! Muistelen, että tämä olisi niinkin kaukaa, kuin vuodelta 2007. Hain silloin Oulun yliopistoon varhaiskasvatusta opiskelemaan, ja pääsykokeisiin kuului vapaaehtoinen ilmaisunäyte. Koska en laula enkä soita, jokin käsillä toteutettu juttu tuntui luontevimmalta. Pyörittelin pitkään erilaisia ajatuksia käsinukeista ja muista lasten jutuista. Aika alkoi kuitenkin käymään vähiin, niin yksi päivä sitten syttyi lamppu ja syntyi ajatus possushakista.

Yksinkertaiset possuhahmot on neulahuovutettu vaalenpunaisesta ja mustasta villasta. Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisin tehnyt niistä vielä vähän tiiviimpiä, mutta pitävät ne kutinsa näinkin. Jalustoina toimivat askarteluliikkeestä (varmaankin Sinooperista) ostetut valmiit puukiekot, jotka maalasin askartelumaalilla sopivan värisiksi. Isä leikkasi töissä vanerista laudan pohjan, jonka niinikään maalasin teeman mukaisesti.

Hauska osuus olikin sitten ideoida, miltä mikäkin nappula näyttää possujen maailmassa!


Ensimmäisenä itseoikeutetusti kuningasparit. Korvat on leikattu askarteluhuovasta, kärsät softiksesta ja mustat yksityiskohdat pistetty mustalla kuulakärkikynällä, vaaleanpunaiset geelikynällä. Kruunut on muotoiltu kullanvärisestä Cernit-massasta, ruusut löytyivät ompelijaystävän hätäapupussukasta, mihin hän oli kerännyt kaikkea kuninkaalliseen koristeluun sopivaa. Silmät, kuten kaikki muukin, on kiinitetty askarteluliimalla.


Lähettipossut on toteutettu kuin hallitsijansakin, omana juttunaan rambohenkiset nauhat päässä. Todellisia toiminnan possuja!


Ratsut tein samalla tekniikalla kuin possut, toki hevosmaisemmalla muotoilulla. Harjat on leikattu askarteluhuovasta.


Tornien toteutus tuotti eniten päänvaivaa. Lopulta niiden virkaa pääsivät toimittamaan possuressut, jotka olivat juuttuneet tynnyriin tavoitellessaan pohjalta herkkuja. Saavit ruskeasta Cernitistä.


Viimeisenä mun oma suosikkini, eli sotilaat. Inspiraationa näihin toimi Masi-sarjakuvan töhö alokas. Armeijanvihreä Cernit-kypärä roikkuu silmillä, mutta ei se toimintaa hidasta!

Pääsykoepäivänä tämän toteuttaminen tuntui entistä paremmalta idealta, kun oman vuoron odottelu kului mukavasti nykyisen aviomieheni kanssa pelatessa. Paljon parempaa ajanvietettä kuin peukaloiden pyörittely, peliin keskittyminen myös lievensi jännitystä. Tuolloin ei vielä opiskelupaikka auennut, mutta jälkikäteen ajateltuna hyvä niin, olisi saattanut jäädä monta hienoa juttua kokematta. :)

tiistai 3. joulukuuta 2013

Joulukalenteri

Karkelot-blogin Kukka keksi jakaa joulukalenteri-ideansa jo lokakuun puolivälissä! Seinällä roikkuvat sukkarivit näyttivät niin herttaisilta, että halusin meillekin samanlaiset. Jostain syystä mies ei vain oikein innostunut ideasta, kun sitä aloin hänelle tohkeissani tarjoilemaan... Niinpä päätin, että alakerran Eemi-vauvan on korkea aika saada oma joulukalenteri! Hätyytin apuun Merjan, joka lahjakkaana ihmisenä (ja ehkä vähän kummitätiyden vuoksi) innostui projektista. 

Kaikki kankaat on kerätty omista tai (paljon ompelevien) äitiemme varastoista. Löytyy niin Ikeaa, Marimekkoa, Eurokangasta kuin random joulukankaita 90-luvulta ja kaikkea siltä väliltä. Ainoastaan askarteluhuopaa ostettiin uutena, että saatiin kaikkiin sukkiin sopivan väriset numerot. Sukissa on alkuperäiselle ohjeelle uskollisesti vuori, joko vanusta tai tukevammista kankaista tehdyissä vanhasta lakanasta, jotta ne pitäisivät seinällä roikkuessaan muotonsa. Huopanumerot on ajan säästämisen vuoksi liimattu kiinni.

Mielestäni tästä tuli kiva, lahjan saajakin tuntui tykkäävän. Ja loistava keksintö tuo muistitauluun kiinnittäminen, itse olisin lähtenyt virittämään narun ja pyykkipoikien kanssa! Ehkä mun täytyy ensi jouluksi askarrella meille samanlainen, miehen mielipiteistä viis. :P

Kalenterin sisälle myös askarreltiin iso osa ylläreistä, niitä ei vaan sovi vielä paljastaa, kun omistajat käyvät täälläkin kurkkimassa. ;)


Ruususukat ja vähän muuta


Taas valmistui jotain, mikä ei tule omaan käyttöön. Viimeksi kotona vieraillessani pikkusiskoni pyysi, että tekisin hänellekin sukat. Tottakai mä sellaiset hänelle lupasin tehdä, ei tällainen perusmalli ilman kommervenkkejä vie niin paljoa aikaa. Työläintä oli raidoituksen suunnittelu, se vaati jonkun kerroksen purkamista ja kokeilemista ennen kuin syntyi mieleinen malli. Tietysti tämän olisi voinut välttää suunnittelemalla etukäteen, mutten oikein osaa. Vasta neuloessa näkee sitten oikeasti, että mikä näyttää sopivalta. 


Lankana vanha tuttu 7 veljestä, kaikki lankakorin uumenista. Olen mä aika hyvän varaston sinne saanut kerättyä, ja sieltä vielä sukat jos toisetkin neuloo ennen kuin tulee tarvetta lähtä lankakaupoille. Hyvin on lankojenostolakko pitänyt, vaikka uusien töiden aloittamisessa olenkin vähän lipsunut.

Tuo neljän värin raidoitus tuo jo oman haasteensa kerroksen vaihtumakohtaan, jota oli erittäin vaikea saada siistiksi matalien raitojen kohdalla. Pienet reiät siellä on, mutta eiköhän ne tasoitu käytössä... Tai sitten ei, mutta ei pitäisi kuitenkaan käyttöön vaikuttaa. Näistä väreistä tulee ihan mieleen ruusu, toivottavasti siskokin pitää niistä. :)


Käytiin äidin kanssa viikonloppuna Tallinnassa ja Karnaluksilla, kuten aiemmin jo tulin maininneeksi. Reippaina tyttöinä katsoimme aamulla kartasta reitin ja totesimme, että tuonhan jaksaa kävellä ja reitin pitäisi olla simppeli. Kuuluisia viimeisiä sanoja. Kahdesti jouduimme kysymään matkalla tietä. Onneksi nämä tapaamamme virolaiset olivat todella avuliatia. Erityisesti lämmitti nuori nainen, joka pysäytti autonsa risteykseen ja kysyi, tarvitsemmeko apua. Saatoimme ehkä piirtämäämme "karttaa" tulkitessa olla vähän sen näköisiä. :D Kerroin meidän etsivän Karnaluksia, mutta olevamme hienoisesti sivupolulla. Nainen innostui ja kertoi sen olevan myös hänen suosikkikauppansa, ja ystävällisesti tarjoutui viemään meidät perille asti, kun oli itsekin siihen suuntaan menossa. Tällaista vilpitöntä avuliaisuutta muistaa lämmöllä vielä pitkään jälkikäteen.

Itse Karnaluksilla kävi juuri niinkuin pelkäsin ja iski runsaudenpula. Alkoi pelottaa, että ostelu karkaa käsistä jos lähtisi hankkimaan ihan varmuuden vuoksi varastoon ihania nauhoja, nappeja ja lankoja... Niinpä omat ostokseni jäivät melko pieniksi. Ruskeaa Woolia ostin ihan vain siksi, että sitä ei ole ollut hetkeen Suomessa myynnissä. Se on kuitenkin yksi mun suosikkiväreistä ja helppo yhdistää melkein minkä tahansa muun värin kanssa. Pesukonevärit ovat lähes puolet halvempia kuin täällä, mittanauha ja ratkoja olivat myös puoli-ilmaisia. Toki ne multa molemmat puuttui, joten tulivat tarpeeseen. Bambupuikkoja lähdin sieltä ihan suunnitelmallisesti hakemaan, mutta saalis jäi heikoksi, sillä niiden hinta ei huomattavasti eronnut Suomen tasosta. Numeron 6 pyöröpuikot sain reilulla viidellä eurolla, samankokoiset sukkapuikot Kangas & Nööpistä vähän päälle kuuden euron hintaan. Muuten hinnat olivat 8€ luokkaa. Seuraavaa reissua varten täytyy suunnitella paremmin tulevia käsitöitä.


Koska veronpalautukset tulee kohta, uskalsin myös vähän shoppailla täällä koti-Suomessa. Joka tyypin kaavakirjaa on niin kehuttu, että kävin sen myös itselleni tilaamassa aloittelemani vaateompelun tueksi. Yliopiston kirjaston vieressä on kohtalokkaasti Eurokangas, jonne huomaa helposti piipahtavansa lukupäivän jälkeen palkitsemaaan itsensä palalaareja tonkimalla. Tänään sieltä löytyi tuo ihana raitatrikoo joka päätyy tuubihuiviksi, sekä uskomattoman suloinen ja taivaallisen pehmeä paksu collegekangas. Sen kohtalosta en ole vielä täysin varma, mutta sen tiesin, että sen on päästävä mukaan. Tigerissä sattui silmiin hauska kirjainleimasinsetti, sille tulen varmasti keksimään käyttöä.

Loppuviikosta tulee tiukka, keskiviikkona olisi yksi tentti minkä jälkeen matkustan taas kotiin muutamaksi päiväksi töihin. Siinä ohessa pitäisi myös ehtiä lukea, sillä viikon päästä maanantaina on vielä yksi tentti täällä etelässä... Sen jälkeen onneksi loppuvuosi hiljenee ja ehtii laittaa kodin joulukuntoon. Niin, ja aloittaa uuden käsityön... Ystävä toi mulle eteen kassillisen ihanan pehmeää alpakkalankaa ja toivoi, että ne muuttuu huiviksi tai joksikin muuksi, mikä lämmittää töissä ja ulkona talven viileydessä. Onneksi junassa on aikaa aloittaa, tenttikirjat ovat kotona odottamassa. ;)